Suomi

Finland Flag

Asenne ulkomaalaisia kohtaan

Suomi on pitkään ollut kulttuurisesti homogeeninen maa. Tästä saattaa seurata ajoittain hämmennystä tai tahattomia väärinkäsityksiä monikulttuurisissa kanssakäymisissä. Suomalaisilla on kuitenkin useimmiten aito pyrkimys olla kohteliaita ja kunnioittaa toisen kulttuuria, vaikka päällepäin ei aina siltä näyttäisikään.

Ulkomaalaisten määrä lisääntyy Suomessa. Vuonna 1990 Suomessa oli 26,200 ulkomaalaista henkilöä, josta ruotsalaiset muodostivat suurimman ryhmän, venäläisten määrän kasvaessa selkeästi. Vuoden 2012 tilastotietojen mukaan ulkomaalaisten määrä Suomessa on kasvanut 195,500:aan. Virolaiset ovat suurin ulkomaalaisten ryhmä (noin 20 %). Seuraavaksi suurimpia etnisiä ryhmiä ovat venäläiset, ruotsalaiset ja somalit.

Koulutus

Koulutusta on pidetty tärkeänä tekijänä Suomen taloudellisessa menestyksessä. Suomalaisten koulutustaso on korkea ja luku- ja kirjoitustaitoisten osuus 99 % aikuisväestöstä. Kaikille pakollinen peruskoulutus kestää yhdeksän vuotta ikävuosien 7 ja 16 välillä. Vuoden kestävä esikoulu on vapaaehtoinen, mutta nykyään lähes kaikki 6-vuotiaat käyvät esikoulun. Joissain kunnissa on mahdollisuus käydä myös vapaaehtoinen 10. luokka.

Keskiasteen koulutus koostuu sekä lukio-opinnoista että ammatillisista opinnoista. Lukio-opetus valmistaa opiskelijan ylioppilastutkintoon. Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on antaa valmiudet toimia ammatissa. Vaikka keskiasteen koulutus ei olekaan pakollista, pidetään sen suorittamista työllistymisen ja jatko-opintojen kannalta välttämättömänä.

Suomalainen korkeakoulutussektori rakentuu kahdesta päälinjasta: ammattikorkeakouluista ja yliopistoista. Yliopisto-opinnoissa painottuu ammattikorkeakouluopintoja enemmän akateeminen tutkimus, johon myös opetus perustuu. Ammattikorkeakoulut painottavat enemmän työelämäyhteyttä. Työelämän puolelta tulevat osaamis- ja taitovaatimukset määrittävät pitkälti opetettavat asiat.

 

Kommunikaatio liike-elämässä

Kontaktin ottaminen

Kättely sopii tervehdykseksi sekä miehille, naisille että lapsille. Suomalaiset kättelevät sekä kokoukseen saapuessaan että kokouksen jälkeen erottaessa. Kättely ei ole kuitenkaan tarpeen, jos kaikki tuntevat toisensa ja tapaavat usein (esimerkiksi työtoverien tai perheen kesken). Käden puristuksen tulisi olla luja ja lyhyt. On tärkeää ottaa katsekontakti käteltäessä.

Käyntikortteja vaihdetaan ilman mitään erityistä rituaalia. Ojenna käyntikorttisi niin, että vastaanottaja pystyy lukemaan sen. Kohtele toisen käyntikorttia kunnioittavasti, sillä se symboloi samalla sitä, miten tulet kohtelemaan heitä.

Suomalaisten kanssa on helppo aloittaa liikeneuvottelut, sillä he ovat asiakeskeisiä, eikä liiketoimintasuhde edellytä pitkää henkilökohtaista suhdetta. Pitkäaikaisia liikesuhteita kuitenkin arvostetaan. Kommunikaatiossa suoruus on hyve.

Suhdetoiminta tapahtuu usein työpaikan ulkopuolella: ravintolassa tai saunassa. Älä koskaan kieltäydy kutsusta saunaan, sillä sauna on vakiintunut osa suomalaista kulttuuria ja saunakutsu on luottamuksenosoitus isännältäsi.

 

Liikeneuvottelut

Asenteet liikeneuvotteluja kohtaan

Tapaaminen suomalaisen kumppanin kanssa tulee aina sopia virallisesti. On suositeltavaa sopia asiasta vähintään kahta viikkoa etukäteen.

Suomalaiset arvostavat täsmällisyyttä ja asiakeskeistä väittelyä. Kokousten muoto ja tyyli vaihtelevat yrityksestä toiseen. Suomalaiset ovat pääasiassa vaatimattomia, hillittyjä ja asiakeskeisiä – ja olettavat muidenkin olevan samanlaisia. Kokoukset tapaavat olla lyhyitä ja ytimekkäitä. Jokaisen oletetaan saapuvan kokoukseen hyvin valmistautuneena. Suomalaiset ovat hyvin suorasukaisia kommunikaatiossaan ja tarkoittavat sitä, mitä sanovat. Joskus suomalaisten suoruus vaikuttaa jopa tahdittomalta! On tärkeää pitää kokouksissa annetut lupaukset ja noudattaa sovittuja aikatauluja. Näin saavutat ja pidät yllä luottamusta ympäristössä, jossa luottamus on onnistuneen liikekumppanuuden perusedellytys.