Ruotsi

Sweden Flag

Asenne ulkomaalaisia kohtaan

Ruotsista on tullut monikulttuurinen ja kansainvälinen maa viime vuosikymmenten aikana. Nykyisin noin viidennes Ruotsin asukkaista on maahanmuuttajia tai ainakin toinen heidän vanhemmistaan on syntynyt Ruotsin ulkopuolella. Maassa puhutaan äidinkielenä lähes 200 eri kieltä. Yleisesti ottaen ruotsalaisia pidetään suvaitsevaisina ulkomaalaisia kohtaan, koska he ovat jo pitkään tottuneet monikulttuurisuuteen.

Ruotsalaiset ovat myös itse kokeneet siirtolaisuutta. Vuosien 1851 ja 1930 välillä yli miljoona ruotsalaista lähti kotimaastaan Yhdysvaltoihin. Tätä taustaa vasten ruotsalaisten on ehkä helpompi samaistua nykypäivänä maahan tuleviin siirtolaisiin. Suurimmat maahanmuuttajien ryhmät tulevat Pohjoismaista, entisen Jugoslavian alueelta, Iranista ja Puolasta.

Koulutus

Koulutus alkaa päiväkodeissa ja esikouluissa, joiden opetukseen suurin osa ruotsalaisista lapsista osallistuu. Tämän jälkeen seuraa yhdeksänvuotinen kaikille pakollinen peruskoulu ja sen jälkeinen vapaaehtoinen lukio, jonka lähes kaikki ruotsalaiset nuoret suorittavat. Lukion jälkeen opiskelija voi hakeutua joko yliopistoon, korkeakouluun tai ei-korkea-asteen koulutukseen. Näissä voi opiskella joko akateemisen tai työelämäpainotteisen tutkinnon.

 

Kommunikaatio liike-elämässä

Kontaktin ottaminen

Kommunikaatiotyyliä voidaan kuvata sanalla pehmeä. Vallan, hierarkian tai tunteiden esiintuomista ei pidetä hyvänä. Ruotsalaiset pitävät suunnittelusta ja selkeistä menettelytavoista. He myös odottavat vastaavaa käytöstä neuvottelukumppaneiltaan.

Ruotsalainen kommunikaatiotyyli on suora ja avoin. Kannattaa mennä puheessa suoraan asiaan ja välttää ajan tuhlaamista. Tyyli saattaa vaikuttaa hieman tylyltä, mutta siitä ei tule pahastua. Ruotsalaiset ovat hyviä kuuntelijoita ja odottavat sinulta samaa. Keskusteluissa toisen puhujan keskeyttämistä ei pidetä hyvänä, vaan on parempi odottaa vuoroaan ja puhua vasta sitten.

Ruotsalaiset solmivat mielellään epämuodollisia suhteita. He kuitenkin pitävät melko selvää eroa työelämän ja yksityiselämän välillä. Niinpä epämuodollinen käytös ei kuitenkaan johda välttämättä ystävyyssuhteeseen. Ruotsalaiset puhuttelevat toisiaan etunimillä myös liikeneuvotteluissa.

Varjellakseen henkilökohtaista aluettaan ruotsalaiset ovat melko kaukana toisistaan keskustellessaan. Henkilökohtainen alue on yksityistä aluetta, niinpä toisen koskettamista muissa tilanteissa kuin käteltäessä on hyvä välttää. Kädenpuristuksen tulisi olla nopea ja luja. Älä pidä käsiäsi taskussa, kun puhut, sillä sitä pidetään huonona käytöksenä. Ruotsalaiset eivät elehdi paljoa kommunikoidessaan. Muista pitää katsekontakti ruotsalaiseen keskustelukumppaniisi.

 

Liikeneuvottelut

Asenteet liikeneuvotteluja kohtaan

Kokousten odotetaan alkavan sovittuna ajankohtana. Useimmiten niiden aluksi ja lopuksi kätellään. Täsmällisyys ei ole tärkeää vain liike-elämässä vaan myös yksityiselämän puolella. Täsmällisyys symboloi sekä kunnioitusta että tehokkuutta. Kokouksissa tulee seurata esityslistaa. Ruotsalaiset suunnittelevat ja aikatauluttavat asioita mielellään. Kokouksissa määritellään usein myös määräajat erilaisille tehtäville.

Tasa-arvo ja konsensus ovat myös usein ruotsalaisiin ja heidän kokouksiinsa liitettäviä määreitä. On tärkeää huolehtia, että kaikki osallistujat ovat mukana päätöksenteossa ja ettei suoraa yhteenottoa synny osallistujien kesken.

Kokoukset seuraavat etukäteen määriteltyä esityslistaa ja kokouksen jälkeen kirjataan pöytäkirjaan ylös tehdyt päätökset. On tärkeää pitää kiinni kokouksessa annetuista lupauksista. Sovitut asiat tulisi hoitaa ajallaan. Näin kasvatat luottamusta, mikä on ensiarvoisen tärkeää liikesuhteelle.

Valmistaudu hyvin ruotsalaisten kanssa käytäviin neuvotteluihin: he ovat hyvin analyyttisiä ja tarkkoja. Yksityiskohdat on hyvä esittää myös paperilla, jotta niihin on helpompi syventyä. Pidä huoli, että esityksesi on asiapitoinen ja hyvin organisoitu. Ruotsalaiset ovat tunnettuja siitä, että he pystyvät neuvottelemaan hyviä sopimuksia saamatta matkan varrella itselleen vihamiehiä. Sopimuksiin päädytään usein yksityiskohtaisen, konsensushakuisen dialogin avulla.