Iso-Britannia

uk-flag

Asenne ulkomaalaisia kohtaan

Britit eivät halua tuntea itseään nolatuiksi. Usein he pelkäävät sanovansa jotain, mikä loukkaa toista tai mistä voi syntyä väärinkäsityksiä. Väärinkäsitysten pelossa britit sitten jättävät keskustelun usein kokonaan aloittamatta. Ulkomaalaiset huomaavat keskustelujen Iso-Britanniassa olevan lyhyitä ja käsittelevän hyvin yleisiä aiheita kuten säätilaa, mikä käytetäänkin usein keskustelujen aloitusaiheena.

Iso-Britannia on monikulttuurinen maa ja britit suhtautuvat yleisesti ottaen hyvin positiivisesti ulkomaalaisiin.

Koulutus

Koulutus on hyvin korkealuokkaista Iso-Britanniassa, jossa suurin osa (74 %) 25–64 -vuotiaista on suorittanut ylioppilastutkintoa vastaavan koulutuksen. Merkittävä osuus väestöstä hakeutuu yliopistokoulutukseen, jossa alemman tason tutkinnon suorittamiseen kuluu kolme vuotta (toisin kuin useissa muissa maissa, joissa alemman tason korkeakoulututkinnon suorittamiseen menee viisi vuotta). Alemman tason korkeakoulututkinnon – kandidaatin tutkinnon – voi suorittaa mistä tahansa aineesta, useimmiten se tapahtuu humanistisissa (Bachelor of Art, BA) ja luonnontieteellisissä tiedekunnissa (Bachelor of Science, BSc). Kandidaatin tutkinto on edellytys maisteriohjelmaan pääsyyn. Maisteriohjelman suorittaminen kestää normaalistin vuoden (täysipäiväisesti suoritettuna) tai kaksi vuotta (osa-aikaisesti suoritettuna). Tohtorikoulutusohjelmaan pääsyn edellytyksenä on maisterin tutkinnon suorittaminen. Liiketaloustieteen maisterin tutkinto (Master’s degree in Business Administration, MBA) toimii usein ponnahduslautana johtotason tehtäviin yrityksissä.

 

Kommunikaatio liike-elämässä

Kontaktin ottaminen

Kättely on britti-johtajille yleisin tapa tervehtiä kohdattaessa. Kuitenkin, jos työskentelet saman henkilön kanssa useamman päivän ajan samassa projektissa tai kokouksessa, voidaan kättelystä luopua ja korvata se vain suullisella tervehdyksellä. Samaten kokouksen loppuessa voidaan jättää kättelemättä, jos tiedetään, että tullaan tapaamaan taas seuraavana päivänä.

Kun sinut esitellään uudelle henkilölle, voit odottaa kättelyä ja tervehdystä “Nice to meet you” tai hieman muodollisemmin: “How do you do?” Näihin fraaseihin vastataan normaalisti samalla tavoin “Nice to meet you too” tai “Fine thank you, how are you?” Käden puristuksen tulisi olla tiukka, mutta sen tulisi ottaa myös huomioon toisen kättelijän käden koko ja puristuksen voimakkuus. Poskisuudelmat eivät normaalisti kuulu liiketapaamisiin.

“Good morning/afternoon/evening” ovat normaaleja tapoja tervehtiä Iso-Britanniassa. Niitä seuraa yleensä toinen yleinen tervehdys “How are you?” Sinun ei odoteta raportoivan kuulumisiasi, sillä kysymys esitetään vain kohteliaisuudesta, eikä se ole varsinainen vastausta vaativa kysymys.

 

Liikeneuvottelut

Asenteet liikeneuvotteluja kohtaan

Liikeneuvottelut ovat olennainen osa liike-elämän toimintaa Iso-Britanniassa. Niiden muoto ja rooli vaihtelee, mutta niiden merkitys kommunikaatiomuotona säilyy.

Hyviin tapoihin kuuluu, että esityslista jaetaan kaikille osallistujille ennen kokousta, jotta jokainen pystyy valmistautumaan kunnolla. Kokouksen pitopaikka, osallistujalista, tarvittavat välineet kuten tietokoneet ja dataprojektorit, tulee suunnitella etukäteen. Kokouksen rakenteeseen tulee kiinnittää tarvittavaa huomiota, jotta kokous pysyisi aikataulussa, seuraisi esityslistaa ja puheenjohtajuus ja sihteerin tehtävät tulisi hoidettua hyvin.

Teknologian kehityksellä on ollut vaikutusta myös kokouskäytäntöihin. Videokokoukset mahdollistavat sen, että johtajien ei tarvitse enää välttämättä matkustaa kaukaisiin kokouksiin. Kokousta suunniteltaessa tulisi aina muistaa miettiä, miten mikäkin osanen edistää kokouksen tavoitteen saavuttamista.

Iso-Britanniassa on tapana kirjata kokouksessa esiin nousevat asiat pöytäkirjaan, joka sitten jaetaan kaikille kokoukseen osallistuneille. Edellisessä kokouksessa tehdyt päätökset ja toimenpiteet käy läpi tehtävään nimetty henkilö, usein uuden kokouksen puheenjohtaja, jotta taattaisiin sovittujen asioiden toimeenpano ja esiin nousseiden uusien kysymysten käsittely. Muodollisissa kokouksissa pöytäkirjaa pitää sihteeri, joka jakaa pöytäkirjat osallistujille kokouksen jälkeen.